Syksy. Kirpeät, aurinkoiset, kauniit ja tyynet syysaamut. Synkät, harmaat, tuuliset ja sateiset syysaamut.
Toiset salpaavat melkein hengityksen kauneudella ja ne toiset, no tekee mieli vetää verhot kiinni ja peitto päälle.
Mutta ei se käy kun on karvainen ystävä joka tarvii aamulenkin.
Ai että maistuu kahvi hyvälle vesisade lenkin jälkeen.
Tinkalla on ilmeisesti niin paksu turkki ja intoa vaikka koko kylälle jakaa ettei säätila aseta minkäänlaista estettä. Aina on yhtä mahtavaa lähteä lenkille. Ovella tuijotetaan kahvaa ja lenkittäjää vuoronperään kunnes ovi aukeaa.
Nämä kuvat on sunnuntailta, ihana päivä tuli siitä, ehdittiin lenkille, mökille ja koko perheellä mummua ja vaaria moikkaamaan.
Vieläkin hymyilyttää.
