Jotenkin käsittämättömällä tavalla tämän kesän retki saareen on jäänyt tekemättä.
Sunnuntaina näytti niin ihanaa keliä että tilanne oli now or never.
Herätessä merisumu pyyhkäisi yli mutta hälveni sitten. Jäipä kuitenkin vaanimaan ulapalle. Niinpä ehdittiin vain saapua saareen, todeta että onpa taas nätti paikka ja aijaa, sieltä tuleekin sankka merisumu. Kompassista suunta ja takaisin veneeseen. Sumu voi olla niin sankka ettei mikään saari näy. Eksyy vaikka olisi vieressä. Kahvit jäi juomatta ja leivät syömättä. Tyrnejä oli puskat täynnä, niitä ehdin muutaman syödä.
Koomistahan se lähinnä oli koska ehdittiin juuri alta pois mökille ennen kuin saaristo peittyi.
Termarikaffit juotiin sitten mökillä.
Ja illalla ihana yllätys, Wilman kummisetä toi meille ison pussin tyrnejä! :)
