Syysloman viettoa kotiseudulla. Aurinko ehti pakenemaan juuri kun saavuttiin kahvittelemaan Korpelan padolle. Näin pessimisti sai taas todeta että kyllä myöhäissyksyinen maisema on, no karua. Mutta seura oli hyvää ja kahvi myös. Vanhaa uitttoränniä pitkin sai tassutella kieli keskellä suuta, sateen ja lehtimaton yhdistelmä oli kuin ränni olisi saippuoitu. Mutta askelmittari tikitti ja lukemaa kasvatettiin vielä kun äidin kanssa käveltiin kylän läpi Korpelan reissun jälkeen.
Äitin kanssa kahvilla!
Höstlov framskrider vid hemtrakterna. Solen hann bakom molntäcket just innan vi anlände till Korpela. Men sällskapet var solig och kaffe smakade vid Lestinjokis stranden. Ingen vackraste höst där mera, mest grått och brunt, med bloggerskan tycks ha hittat till varannan bild! :) Stegmätaren gick varm när vi gick längs den gamla flottnings kanal, hal som bananskal var den av regn och massor av löv.
Rautatiesilta, tuota pitkin kulki koulutie monta vuotta ennen Annalan sillan valmistumista. On Lestinjoessa vettä virrannut siitä kun valkoisella Nopsalla poljin kohti Raasakan koulua!
Min gamla skolväg gick längs Järnvägsbron många år innan Annalas bro byggdes. Det är minnsan några år sen när jag trampade mot skolan med min vita Nopsa!