Pienet ihmeet
Ihmeelliset pienet sormet ja varpaat. Ihana hampaaton hymy pienillä kasvoilla.
Melkein vaikea käsittää että tuommoinen pieni ihme on olemassa.
Meillä on keittiön pöydän päähän ilmestynyt syöttötuoli.
Kävin ostamassa fammulaan omat rattaat ja täällä ne odottavat pientä käyttäjää.
Ihan kohta 8 kk on siitä kun Astrid tuli maailmaan ja minusta tuli fammu.
Hiihtolomaviikko ei tänä vuonna hiihtoa nähnyt, surkeat kelit suosivat tälläista yrittäjää joka kuitenkin aina saa jonkun homman lomaviikolle minkä kanssa ährätä.
Tänä vuonna olen saanut pitää taas iltahartauden Öjan kyläkirkossa ja uutta suunnitellaan.
Meidän Wilmalla on viimeinen opiskelukevät menossa, maisterin paperit ovat lähempänä kuin koskaan.
Viisi vuotta! Tarkkana saa olla ajan kulumisen kanssa,
että muistaa elää hetkessä, kiittää siitä mitä on eikä surkutella sitä mitä ei ole.
Ihanaa aikaa tämäkin!
