Odotuksen aika
Lokakuun puolivälin jälkeen ei tarvitse enää valvoa
että saisi kuvata auringonlaskun aikaan ja ottaa talteen kaunein valo.
Puoli kuuden aikaan illalla alkaa olla jo kiire.
Se hetki saatiin talteen kun kummityttömme Jennyn odotuskuvat otettiin.
Vauvoja tulee sukuun, neljä uutta nyyttiä tänä vuonna! Ihana juttu.
Kesä on jo kaukana takana, syksykin jo taittuu kohti talven alkua. Mökki laitettiin talviteloille.
Haikeus liittyy aina tähän aikaan, mutta tänä vuonna huomasin että turhaan olen sitä haikeutta vatvonut.
Kun syksy riisuu lehdet puista, kun itse riisuu pihan ja siivoa kesän rippeet pois, on se valmis talveen.
Valmis joulunaikaan. On siistiä, asetutaan odottamaan kimmeltävää joulunaikaa.
Saa olla sisällä, polttaa puita takassa, puuhailla kotona.
Sitä paitsi pimeässä illassa kävely on mahtavaa! Saa jotenkin eri tavalla olla vain omissa ajatuksissa.
Ihmeellistä että vaikka kevät on parasta, saa oppia tykkäämään riisutusta syksystä!
I oktober är det väldigt lätt att ta till vara ”golden hour”, halv sex börjar det bli nästan bråttom.
Oj så glad jag blev när vi fick just mjukaste, skönaste ljus när vår guddotter Jennys gravidbilder togs.
Härliga ungdomar! Det kommer bebisar i släkten, allt som allt fyra i år!
Jag brukar tänka att den här tiden i slutet av oktober till november är så vemodig och mörk.
Men i år har jag överraskat mig själv om hur mycket jag njuter av avskalat natur, städat gårdsplan, promenader längs mörka vägar. Det känns som oväntat gåva faktiskt. Den här tiden är för att bara vara och vänta för juletiden.
Tända ljus, sitte inne och njuta.
