toukokuu 2024

Toukokuut. Jos on onnellinen niin toukokuut täyttyvät kaikenlaisella tekemisellä niin että päivät vain hujahtavat ja kun vilkaisee eteisen takkeja ihmettelee että toppatakit, syystakit, lenkkitakit, kesätakit kaikki roikkuvat seinällä.
Mitään ei ole ehtinyt vielä pois.
Talvi kesti ikuisuuden, kevät takkeja ei ehtinyt edes vetää päälle kun asteet kipusivat yli kahdenkymmenen.
Meillä on talon salaojitus tehty ja koko pihan on käännetty ympäri.
Ja niin kävi että ensin asiaa surtuani päätin uskoa siihen että tästä voi tulla parempaa – ja tulikin!
On niin siistiä jo nyt että ihmettelen onko tämä edes meidän.
Mökki on siivottu kesäkuntoon ja täällä ollaan nytkin ihan yllättäen saunaa lämmittämässä.
Taas laulavat linnut ja aallot. Aurinko kimaltelee ja saunan savu kiemurtelee.
Vesi on niin matalalla että sitä vielä odottelen että pääsisi talviturkin heittämään.
Vaikka toukokuun hetket menevät nopeasti ehtii niistä nauttia, pitää vain laskea puhelin kädestä ja kuunnella.
Kesä edessäpäin ja se on parasta.

Meidän pihalla on nyt käynnissä pitkään odotettu (ja kauhisteltu)
salaojitus ja kaikkialla on maamassoja, putkia ja kaivinkone.
Viime syksynä katselin pihapiiriä ja ajattelin että tämähän on ihan kivan näkönen!
Näin onneton puutarha ihminen kun on, niin en ikinä ole saanut otetta pihan laitosta.
Nyt yhtäkkiä kaikki näyttikin ihan kivalta. Siinä ei sitten kauan mennyt kun salaojitus petti lopullisesti ja saatiin vettä kellariin. Olen surrut etukäteen että kaikki tuijat ja pikkukuuset on nyt mennyttä.
Vai onko? Ja onko katastrofissa kuitenkin jonkun uuden alku?
Jopa paremman kuin ennen.
Nyt tuntuu jo siltä eikä kaivinkone ole edes vielä lähtenyt!
Uusia pihasuunnitelmia, pikkuisen terassin laittoa ehkä ja yhtäkkiä kaikki onkin uutta ja jännittävää!
Semmoisia ne elämänmuutokset tuppaavat olemaan. Luopumisen kautta uuteen.

Kuvattiin Jaanan stailaama myyntikohde vappuviikolle Kokkolan Asuntomestareille, käykää vilkaisemassa!

Anu sai ystäviltä valokuvaus lahjakortin minulle ja oikeaa ajankohtaa on haarukoitu eri syistä aika kauan.
Ja lauantai aamuna saatiin kaikki sopimaan ja lähdettiin metsään.
Käveltiin polulla, puhuttiin elämästä, kuunneltiin linnunlaulua, kuvattiin ja taas puhuttiin.
Askel oli keveä ja hymy leveä kun palattiin!
Ihmeellistä miten paljon se ihmiselle antaa, että näkee itsensä armollisesti ja yllättyy iloisesti.
Että saa jakaa iloja ja suruja mutta ennenkaikkea nauraa yhdessä.
Se on kultaa se.

Työn juhlaa oli tämäkin vappu.
Kevätkelien parasta antia saatiin yllättäen ja sehän tarkoitti ettei tänään juuri sisällä ole oltu.
Pitkän aamulenkin jälkeen makkaranpaistoa ja pihan haravointia niin kauan kuin jaksoi.
Sopivin väliajoin tankattiin simaa ja munkkeja.
Illalla vielä syötiin lisää munkkeja kun saatiin vanhemmat ja nuoriso kylään.
Ja Hennaa ehdin kuvata, sekin oli juhlaa.
Uskomatonta on seurata miten tuo ihme kasvaa päivästä toiseen.
Niin on alkanut toukokuu.