joulukuu 2022

Kaunis joulu, metsä nuokkuu lumen peittämien oksien alla. Jalan alla narisee pakkaslumi,
hanget kiiltelevät kuin kristallit ja sininen hämärä nostaa jouluvalojen ihanan kajon niin kauniiksi kuin se vain voi olla.
Jouluna muistot ovat lähellä, kuin ohuen verhon takana menneet joulut ja ihmiset.
Tunnelmat, tuoksut ja laulut, aivan siinä lähellä, halusi tai ei.
Huolet painavat enemmän, ehkä, ilot nostavat enemmän kuin arkena.
Lahjat jaettiin, iloittiin, syötiin parasta jouluruokaa. Ihmeteltiin yksivuotiaan touhuja.
Kyllä jouluyönä on silti aika juhlavaa ulkoiluttaa koiraa.
Taivaankansi on tumma ja hanget on valkoiset, ihmeellinen on jouluyö.

Päiväkerhon ”juhlaviikko” takana.
Kaikki ryhmät ovat viettäneet joulujuhlaa ja viimeisenä esitettiin Joulukuvaelma
henkilökunnan voimin 3-7 vuotiaille kirkossa. Aika hektinen syyskausi on nyt sitten yllättäen melkein paketissa.
Vielä yksi kuvaus huomenna sekä illalla järjestetään jouluhartaus rannalla lyhtyjen valossa.
Sitten on joululoma.
Kyllä se vain niin on että vuodet tuovat tähän joulun aikaan järkeä ja rentoa otetta.
Luminen joulukuu, joululaulut ja kerhohommat ovat tuoneet joulumieltä joka päivään.
Lisä ilona se että on saanut olla terve ja tehnyt käsittämättömän ajoissa joulusiivouksen!
Onneksi en tiennyt oikeasti miten hyvä mieli siitä tulee että on siivonnut ajoissa. Siitäkin olisin ottanut lisäkierroksia stressiin. Semmoista sen on.
Nyt odottelen että Wilma tuo pizzat ja päästään saunan lämmitykseen.
Hyvä mieli!

Julfestveckan är bakom oss nu. Alla grupper har firat julfest och till sist hade vi Jultablå i kyrkan för de minsta.
En hektisk höst är mycket nära till jullov nu. En fotografering kvar och imorgon kväll firar vi
Skärgårdens Julfrid andakt vid stranden i lyktornas ljus.
Det har varit skönt att vänta på julen i år.
Dels för att vi har haft så mycket snö, dels för att man få mycket jul från jobbet med dagklubben.
Dels för att jag har vägrat att ta på mig onödigt stress av saker som känns inte så viktiga.
Och jag har fått vara frisk! Kanske därför har jag också julstädat redan och det är rekord tidigt!
Det är SKÖNT! Nu väntar vi att Wilma kommer med pizzor och sen blir det bastu.
Tacksam!

Olin melko varma siitä että olen tiikeriäiti joka puolustaa omiaan voimalla,
mutta asia varmistui vasta koiran kanssa. Lapsiaan puolustaa tietenkin kaikissa tilanteissa, mutta koiran kanssa tuli vastaan tilanne jossa oikeasti fyysisesti hyökättiin. Isompi koira hyökkäsi metsässä Tinkan kimppuun (tästä on jo aikaa) ja se raivo (säikähdys) ja voima jolla heittäydyin puolustamaan meidän söpöläistä oli aika merkittävä hetki. Ihan vähän hävettikin jälkikäteen että melkoista ääntä sitä näin kiltin näköisestä lähteekin.. Meissä on yllättävää voimaa, se tulee esille kun tarvitaan.
Tätä mietin kun Ukrainan sota alkoi. Taitaisin puolustaa Suomea kaikella voimallani jos se olisi tehtävä.
Niin rakas tämä maa minulle on. Synnyinmaa.