Marraskuu pitelee kovin lämmintä ilmaa.
Lenkillä jos toisellakin on saanut ihmetellä miten hirveän paljon tuli laitettua vaatetta päälle.
Vähän niinkuin kalenterin mukaan…
Mikan kanssa oltiin Kannuksessa juhlimassa isää vähän etukäteen.
Harvinainen tilanne, mutta olipa mukavaa.
Tomppa joutuu melkolailla tavalliseen tapaan olla töissä isänpäivänä, hiihtokisoja on
piisannut aika monena vuonna niistä kun on saanut itseään isäksi tituleerata.
Eihän se poista sitä miten rakas oma isä on, tai lasten isä lapsille, onko paikalla, juhlitaanko
juuri oikealla hetkellä, mutta onhan se silti kivaa jos juhlia voi.
Kaamoksen aika tuli taas niin yllättäen. Vastahakoisesti on todettava että nyt on vaan kestettävä.
Ja miten nopeasti viikot hujahtaa!
Kohta ollaan joulussa, olen sitä mieltä että kaikenlainen valaistus ulkona ja sisällä tänä
hirveän pimeänä aikana on sallittua ja suositeltavaa.
Taitaa ensi viikolla syttyä meillekin ulos tuikkivia valoja vasta ostettuihin sypresseihin!
Onnea kaikille isille ja varsinkin meidän!
Vilken varm väder det är, man klär på sig enligt kalendern och märker
gång efter gång att det går ju bara inte! Tjocka mössor funkar inte när det är 10 grader varmt.
Nå visst är det på ett sätt skönt.
I helgen har vi firat redan min pappa hemma i Kannus.
Med mig var min bror Mika, vilken ovanlig men trevligt överraskning,
att vara samtidigt hemma och få prata riktigt med tid.
Tom jobbar, skidsäsong brukar vara igång vid det här laget och bara några
gånger har barnen fått väcka upp honom på farsdagsmorgon.
Livet är så, men kärleken för sin pappa minskar ju inte pga det, då är det desto roligare att
nån gång få fira på rätta dagen.
Det är så mörkt nu, man kämpar emot liksom, helt onödigt det vet man ju men men..
Därför tror jag att det blir redan nästa vecka säsong/julbelysning ute.
Nu just behöver vi ljus!
Grattis till alla pappor och idag speciellt till min egen!
