maaliskuu 2019

Maaliskuun viimeinen päivä ja sunnuntai-ilta.
Tällä viikolla on kuvailtu Lasten yliopistoa ja Mikan uutta autoa teippauksineen.
Itsekin olen hankkinut uutta kalustoa, uuden ja suuremman tietokoneen. Tästä innostuneena olen raivannut ja siivonnut työpöytääni, käynyt läpi papereita ja saanut aikaan huomattavan paljon selkeämmän ja raikkaamman tilan. Ai että, nyt ihan syyhyttää istua taas vintin päällä. Seinille jotain pitää vielä kehitellä.
Viikonloppu meni mukavasti, Tomppa kisareissulla ja minä Kannuksessa koiran kanssa. Tinka selvisi autoreissusta jo 50% paremmin, vasta kotimatkalla alkoi yököttää.
Käytiin kotikirkossa äidin kanssa, syötiin ja saunottiin. Lenkkeiltiin tietenkin koiran kanssa,
kaatumisen jälkeen jalka ei vieläkään ole ihan ennallaan mutta selvästi parempi.
Huhtikuuta kohti!

Kevättä on ilmassa kun autoja pestään pihalla ja linnut laulavat aamulla.
Metsässä moottorikelkan jälkiä pitkin voi vielä kulkea, kohta vesisade ja aurinko saavat kovankin lumen antamaan periksi.
Aurinko ja tuuli jäivät mieleen tästä viikonlopusta vaikka lauantaina satoikin.  Aurinkoinen on mielikin, selkä alkaa olla oireeton ja kaatumisen jäljiltä jäykkä ja kipeä jalka kovasti paranemaan päin. Pääsiäistä kohti!

Hyvää keskiviikkoa! Hyvää siinä on paljonkin, liikkuminen on jo parempaa, yöllä saa nukuttua selkä/jalkakivulta. Se on itse asiassa niin mahtavaa että meillä kyseltiin maanantaina että mikä sulla on kun niin naurattaa? Kipu missä vain vie voimia ilolta, niin se on.
Kuvasin söpöjä bamburättejä jotka sain Kaisalta, kiitos! Sanoin kyllä että liian söpöjä varsinaiseen tehtäväänsä eli tiskirätiksi.
Käskettiin ottaa käyttöön vaan!
Kuvauskeikat olen silti saanut tehtyä ja viikonloppuna saan kuvata ristiäiset, kiitollinen!

Ps. Muistathan että minut voi varata perhejuhliakin kuvaamaan, info@tarjajakobsen.com 

Trevlig onsdag! 
Det är mycket som är bra på den här onsdag. Mår mycket bättre redan, har kunnat sova några nätter redan utan att vakna då det gör ont. 
Det är så pass trevligt att fick frågor på måndag om allt är ok med mig när jag skrattar så pass mycket… 
I bilderna bambu disktrasor jag fick av Kaisa. 
Alltför söta att använda till det dom är menade för. Ta i bruk bara, sa Kaisa så måste väl prova.
Är glad att ha kunnat fota oavsett ryggont, nästa lördag ska jag fota ett dop, det blir roligt! 

Obs! Du vet väl att mig kan man boka till dop eller vilken familjefest som helst, info@tarjajakobsen.com 

Kun saa kulkea terveenä on harvoin onnellinen että saa nukkua puoli viiteen asti heräämättä kipuun.
Parin viikon piina opettaa äkkiä uusia asioita.
Vaikka mielestäni osaan arvostaa terveitä päiviä, ei se silti tarkoita sitä että olisi valmis unettomiin öihin.
Kevyttä ulkoilua, päiväkahvit Kannuksessa ja kebabrullat illalliseksi, siitä oli tämä hyvä sunnuntai tehty.
Uuteen viikkoon toivoa täynnä!

Lycklig denna söndag, fick relativt bra natt, sov nästan hela natten, halv fem betyder nästan hela natten just nu.
När man få vara frisk är man sällan lycklig över det. Man lär sig fort när det gör ont. 
Men idag var det bra, lite friskt luft, kaffe hos mamma o pappa och kebabrulle till middag. 
En ny vecka framför en, hoppful!

Hei vain, niin meni viikko että heilahti.
Pahoittelut poissaolosta. Syytän siitä vähän raihnaista viikkoa. Maanantaina kaaduin oikein klassisesti liukastuen omalla pihalla. Jäätä alla lunta päällä ja liian hienot kengät jalassa kun kaupunkiin oli lähtö. Näppärästi olin menossa samana päivänä jäsenkorjaajalle selän takia. Eli selkä on ollut ihan kunnossa jo alkuviikosta mutta tilalle tuli sujuvasti särkevä jalka ja varsinkin öiseen aikaan särkevä. Kaaduin koko jalalle ja otin kyynärpäällä vastaan. Aina vaan on hankalaa. Voin sanoa että positiivisena ja kiitollisena pysyminen on ollut haastavaa.
Elämä on.
Viime yönä sain jo silti nukuttua suurimman osan yöstä joten toivoa on.
Onneksi kotona on ollut perhettä koiraa lenkittämässä. Tollo kun olin niin käytin itse aika monta lenkkiä ennen kuin huomasin ettei siitä ole ainakaan apua paranemiseen… Huoh.
Nyt on kumminkin perjantai ja suolakääreiden, piikkimaton ja kylmägeelin kanssa jatketaan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!

Paluu arkeen ja lumituiskuun.
Pienellä kokoonpanolla juotu synttärikaffit 21 vuotiaan kunniaksi.
Yllätys oli että Öjan latu voitiin vetää vielä tänä vuonna, kävin ihan pienen lenkin vaikka selkä ei olekaan kunnossa. Toivoen että se siitä esim tokenisi, ei ollut suurta muutosta suuntaan tai toiseen, niin että onneksi kävin.
Nyt sitten kakun jämät pois alta ja yritys palata paaston aikaan alkaa. Intoa täynnä!
Intoa tarvii myös abiturientti, huomenna alkavat kirjoitukset. Eli pian on tämäkin raastava jakso elämässä ohi.

Vardag igen. Det snöar och blåser kallt, än är det vinter.
Söndagens kalas firades med liten gäng bara och nu ska kakor bort och fastetiden ta fart igen.
Det här blir bra!
Imorgon börjar abituerientens prövning, så snart har vi eländet över.