Kokkolan kirkko eilen aamulla.
Tänä aamuna on yhtä aurinkoista ja kaunista.
Ehdin tehdä pienen kierroksen kameran kanssa ennen töitä.
Nyt yritän herätä tähän kauniiseen tiistaipäivään,
vielä kuppi kahvia, niin eiköhän se siitä.
Aurinkoista päivää sinulle!
Karleby stadskyrkan igår på morgonen.
Idag är det precis lika vackert.
Nu tar jag en kopp kaffe till och kanske
börjar vakna till denna fina dag.
Ha en soligt dag!
Merisumu horisontissa on epätodellinen näky.
Kylmää hohkaava, kaunis näky.
Jaksoi jo pyöräillä rantaan (n. 700 m) kameran kanssa.
Tunnelin päässä näkyy valoa.
Miten flunssa saakaan aikaan monenlaista tuntemusta.
Raivoa (eikö tämä ikinä lähde), iloa (ei tarvi pystyä kaikkeen, saa vain olla),
häpeää (mitä ihmettä tässä valitan pikkuvaivoista), kiitollisuutta (vähän vaikeampaa, mutta onnistuu kun ponnistaa). :)
Joka tapauksessa mukavampi potea kun on saanut kuvata!
Havsdimma i horisonten är en overklig syn.
Kylig, vacker syn.
Nu orkade man cykla till stranden med kameran (c.700 m).
Lite ljus i tunneln.
Hur en förkylning får en att känna alla känslor.
Man är förbannad (att det här aldrig tar slut), glad (ingen stress,
man behöver inte hinna allt), man skäms (att man ids klaga om små
saker som flunssan), tacksamhet (litelite svårt men lyckas emellanåt).
Iallafall är det mycket roligare nu när man har fått fota! :)
Sunnuntai-iltaan on tultu ja juhlat on juhlittu.
Pöydässä ihana pellavaliina,
ja kynttilöitä tietenkin.
Nyt nautitaan vielä yksi pala kakkua
ja aletaan valmistautumaan uuteen viikkoon.
Joka tuo tullessaan pientä matkailua, loppuviikosta.
Toivottavasti kunto kestää. :)
Söndagskväll och vi har firat färdigt.
På bordet, en härlig linneduk och ljus, så klart.
Nu tar jag ännu en bit tårta
och tankarna går till nästa vecka.
Det blir en liten resa i slutet på veckan.
Hoppas man är i skick då! :)
Omenoita ja kynttilöitä Read More »
Hieno homma on sankari on niin
isoksi kasvanut että osaa leipoa omat herkut kunhan
ohjeistetaan vierestä.
Katselen noita kauniita neitoja ja mietin, ihan vasta
pöydän ympärillä oli pikkuisia prinsessoja vaaleanpunaiset
pahvikruunut päässään. Ilo ylimmillään. Niin nytkin.
Ulkona on aivan upea syyssää!
Nautitaan siitä. :)
Fina saker när barnen växer och få själv närmast
ge råd till att baka godsaker till kalaset. I like.
Men när man ser på dessa unga vackra damer runt omkring
bordet, tänker jag hur just var det en hel gäng rosa prinsessor,
kartongkronor på huvudet som hade toppen roligt i vårt kök.
Roligt har de nu också.
Det är så otroligt vacker väder där ute!
Vi ska njuta av det!
Kukkia viikonlopuksi.
Oikein ihanaa syksyistä viikonloppua!
Blommor till veckosluten.
Önskar er en riktigt skön höstlig veckoslut!
Kiitos Annika kun jaoit tuon alla olevan ajatuksen.
Murehtiminen on niin helppoa.
Kuvat eiliseltä kun Gäddvikenissä puhalteli syystuuli,
ja aurinko paisteli kevyen merisumun takaa.
Nyt, siivoilemaan.
Onneksi lukiolainen on koeviikon takia kotona,
minulla on siis aivan oma kotiorja käytössä.
Täytyy vaan herättää ensin. :)
Tack Annika att du delade tanken ovan.
Det är så superlätt att oroa sig.
Bilderna är från Gäddviken igår när, höstlig vind
blåste och solen skinade genom tunn havsdimma.
Nu, städa huset.
Tack o lov har jag vår gymnasie elev hemma,
han får hjälpa mera än han någonsin anade…
Måste väcka upp honom först. :)
Huomenta torstai!
Sumu alkaa hälvenemään vähitellen ja maa on keltainen
koivun lehdistä. Täällä tehdään hommia nokat
vastatusten, Tompalla on ”konttoripäivä”. :)
Voi voi että tykkään tästä Sigman uudesta 50mm objektiivista!
Sisäkuvissa aivan mainio, sotkut rajautuu hienosti ulos kuvasta. :)
Odottelen toiveikkaana että lääkärin määrämät
rohdot alkaisivat aukaista tukkoista päätä.
Sitä odotellessa, iloinen että saa
mielellään tehdä hommia oman
kullan kanssa saman pöydän ääressä.
Että viikonloppuna juhlitaan pitkästä aikaa synttäreitä.
Syksyistä torstaita, joka on toivoa täynnä!
Gomorron torsdag!
Solen smyger sakta fram och dimman försvinner.
Marken börjar vara gul av björkblad.
Här sitter vi vid köksbordet och jobbar, Tom har ”kontorsdag” idag.
Voj vad jag gillar mera och mera om Sigmas nya 50mm objektivet!
Ypperlig när man fotar inne i huset, allt vardagsstök lämnar
automatiskt utanför bilden. :)
Annars, väntar att medicin som doktorn skrev till mig
börjar bita i och det skulle vara lite lättare att vara.
I väntan på det känner jag mig tacksam,
tacksam att få jobba med kära gubben sida vid sida.
Tacksam att inkommande helgen är det kalasdags igen.
Ha en fin höstlig dag, full av hopp!
Maanantai-illan kuvasatoa jäi jemmaan huomaamatta.
Ilta oli ihana, lähes äänetön, tuuleton
vain (minulle tuntemattoman) vesilinnun haikea laulu veden yllä.
Tomppa uurasti rannalla uutta penkkiä
mökin pihaan moottorisahan kanssa, minä seisoin kameran
kanssa saappaat jalassa keskellä kaislikkoa.
Harrastukset on monet. :)
Bilderna är från måndagskväll.
Idag är det lika vackert.
Det var helt tyst, vindstilla, hördes bara enstaka fågels
aning vemodig sång.
Tom höll på med motorsågen, han bygger en bänk av
egen material. Jag stod i vassen med kameran
i högsta hugg.
En o var med sitt, eller va? :)
Kyllä syksy voi olla kaunis!
Omenapuun ohi on aika vaikea mennä
tähtäilemättä kameralla. Sitten löytyi sieniä niin että sai
kokeilla makuuasennossa kuvaamista vaihteeksi.
Eilen tuli päiviteltyä tuota flunssan sairastamista.
Tahtoisin muistaa jokapäivä (ja kyllä se melkein aina onnistuu)
niitä jotka taistelevat aivan toisia taistoja sairauksien kanssa.
Jokainen päivä on lahja,
mutta jokainen päivä ei ole helppo löytää iloa.
Mutta toivon liekki näkyy paremmin kun
varjot ympärillä syvenee.
Tänä tiistai-iltana iloitsen siitä että Öjassa on ihania
daameja jotka lähettävät tsemppiviestejä ja jaksavat
odottaa että jumpanvetäjä tokenee.
Olette ihania! :)
Det är svårt att gå förbi en äppelträd utan
att fota. Men sen såg jag svampar och fick börja krypa.
Igår klagade jag om förkylningen.
Nu är det ju så att varje dag försöker jag (och lyckas nästan alltid)
minns dom som kämpar med sjukdomar som botas inte inom några veckor.
Var dag är ju en gåva, men vissa dagar får man kämpa massor
att hitta glädjen.
Hoppet är som en låga, desto mörkare det blir, desto bättre syns den.
Denna tisdagkväll är jag så glad att det finns
härliga damer i Öja som skickar glada krya på dig -meddelanden
till en krasslig jumppaledare.
Ni är så fina! :)
Maanantai-ilta ja pikavisiitti mökillä.
Juuri hälvenneen huonon omantunnon jälkeen päätin vain nauttia illasta.
Huono omatunto siitä ettei päässyt aloittamaan jumppaa,
nenäliinakasojen keskeltä nasaaliäänellä honottaen, nenäsuihketta tavoitellen,
tuntee tuskaa ja ahdistusta kun ei ole luvatusti töissä.
Että näin.
Se on selkäytimessä että töissä pitää olla jos lupaa olla.
Järjellä ymmärtää ettei voi olla, mutta joutuupa kumminkin vähän tunteita käsitellä.
Inhimillistä, suomalaista, meikäläistä, en tiedä mutta näin se menee.
Mutta ei niin pahaa ettei vähän hyvääkin tässä.
Nyt voin keskittyä opiskeluhommiin senkin ajan,
sitä ollaan nykyään audiovisuaalisen viestinnän
aikuisopiskelija! :)
Måndagskväll. En snabbvisit till villan.
Efter att ha lidit av dåligt samvete tog jag tillfället i akt och njöt av kvällen.
Dålig samvete att man är sjuk, dunderförkyld, och kunde ej börja jumpan som lovat.
Så där är man då.
Näsdukhögar, nässprayflaskor, andas ändå bara genom munnen och
känner sig som en skurk. Vad?!
Det sitter in i ryggmärgen att man ska till arbete om man har lovat så.
Man fattar nog att det går inte. Men känslorna dom finns ändå.
Nåmen, det här går över.
Och positivt är att man kan koncentrera sig på studierna istället.
Numera är jag en vuxenstudenrande,
mediaproduktion studerar jag.
Det låter roligt det! :)
